Viikonlopun kuvausreissu paljasti sitten sen mitä ei puolihuolimattomasta yhdestä lehden sivusta napatusta testikuvasta tajunnut: tarkennus oli viturallaan, kameran tarkennuspisteestä todellisuudessa huomattavasti lähempänä ainakin vasta hankitulla Sigman lasilla. Jonkinlaisen taulukon tekemisen ja kaikkien putkien läpi käymisen jälkeen piti todeta, että runko tarkentaa tasaisen pieleen millä tahansa lasilla. Manuaalia pläräämällä tosin selvisi, ettei huoltoon ole tarvetta härveliä lähettää, kameran voi ihan itse säätää toimimaan oikein. Pitäisi varmasti olla onnellinen, että näin on? Itse olisin onnellinen jos voisin kuvitella saavani tuhannella eurolla valmiiksi toimivan laitteen. Ei ilmeisesti nykypäivänä tunneta sanaa laadunvalvonta, mikä tuntuu vähän kummalliselta kun puhutaan merkin paremmasta mallista ettei edes tarkennus ole oletuksena oikein säädetty. No, homma ei ollut vaikea, ja helppoa on myös kuvitella kuinka paljon vastaavilla rungoilla on käyttäjiä jotka eivät asiaan välttämättä osaa edes kiinnittää huomiota vaan epämääräiset tarkennusvirheet kuitataan "no se kai sitten osui vähän väärään kohtaan"-kommentilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti